OMAVALVONTASUUNNITELMA
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) 2
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) 2
3 RISKINHALLINTA (4.1.3) 3
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) 4
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) 5
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi 5
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma 5
4.2.2 Asiakkaan kohtelu 5
4.2.3 Asiakkaan osallisuus 6
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva 6
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) 7
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta 7
4.3.2 Ravitsemus 7
4.3.3 Hygieniakäytännöt 7
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito 7
4.3.5 Lääkehoito 8
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 8
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) 8
4.4.1 Henkilöstö 9
4.4.2 Toimitilat 10
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) 11
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 12
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) 12
11 LÄHTEET 13
TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE 13
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja: Yksityinen palvelujentuottaja
Nimi: Iisalmen 4H-yhdistys ry
Palveluntuottajan Y-tunnus: 0606576-1
Kunnan nimi: Iisalmi
Kuntayhtymän nimi:
Sote -alueen nimi: Pohjois-Savon Hyvinvointialue
Toimintayksikön nimi: Iisalmen 4H-yhdistys
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen: Savonkatu 12 L 7, 74100 Iisalmi
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä:
- Kotihoidon tukipalvelut, kuten siivous, ulkoilu- ja asiointiapu toimintarajoitteisille ikäihmisille
- Henkilökohtainen apu (vammaispalvelut) 6 asiakasta
- Omaishoidon kotiin annettavat tukipalvelut, 20 asiakasta
Toimintayksikön katuosoite:
Savonkatu 12 L 7
Postinumero:
74100
Postitoimipaikka:
Iisalmi
Toimintayksikön vastaava esimies: Jaana Korhonen
Puhelin: 050 3850085
Sähköposti: iisalmi@4h.fi
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
Palvelu, johon lupa on myönnetty:
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)
Toiminta-ajatus
Työllistämme sekä aikuisia että nuoria tarjoamalla tukipalveluita asiakkaille. Työpalvelutyöt ovat siivousta, asiointiapua, ulkoi-luapua, kylvetysapua sekä pihatöitä. Pääasiallinen asiakaskunta on ikäihmiset sekä ihmiset, joilla on toimintarajoitteita.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Haluamme tarjota asiakaslähtöistä, luotettavaa ja turvallista palvelua, tuoden iloa ja helpotusta asiakkaan arkeen.
Toimintamme taustalla on valtakunnalliset 4H-arvot, joita ovat harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi. Harkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatkuvasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeuden-mukaisuuteen. Harjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tär-keänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyys ja ahkeruus. Hyvyys kertoo toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Siihen liittyvät myös suvaitsevaisuus, yhteistyötaidot ja hyvä käytös. Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hy-vinvointia itselleen ja muille.
3 RISKINHALLINTA (4.1.3)
Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiak-kaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyt-töiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epä-kohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Riskinhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunni-telman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammatti-ryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
• rieskien arviointityökalu, läheltäpiti-/tapaturma ilmoitus
Työntekijä perehdytetään kohteessa asiakkaan luona riskien minimoimiseksi. Käydään läpi avustettavan henkilökohtaiset väli-neet, liikkumisreitit ym.
Työntekijöillä yleinen turvallisuussuunnitelma kohteissa tiedossa.
Riskien tunnistaminen
Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Työpalvelutyöntekijät ovat tiiviisti yhteydessä toiminnanjohtajaan. Toimintamme on pienimuotoista ja yhteydenpito sujuu hyvin.
Riskien käsitteleminen
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnas-sa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvaus-ten hakemisesta.
Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Työntekijät ilmoittavat haittatapahtumista ja läheltä piti-tilanteista toiminnanjohtajalle, ne dokumentoidaan kirjallisesti ja käydään läpi niin työntekijän kuin asiakkaankin kanssa.
Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla este-tään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta me-nettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?
Toiminnanjohtaja huolehtii asianmukaisen tilanteen läpikäynnin, sekä tarvittavat jatkotoimenpiteet (muutokset, dokumentointi tms. yhteistyössä asiakkaan, työntekijän ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa (viranomaiset, jne).
Muutoksista tiedottaminen
Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?
Kirjallisesti sähköpostilla/viesteillä sekä suullisesti keskustelemalla.
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.
Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Toiminnanjohtaja Jaana Korhonen, työpalvelutyöntekijät 9-15 kpl.
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Jaana Korhonen
0503850085
Savonkatu 12 L 7
74100 IISALMI
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.
Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Tiedot päivitetään ajantasaisiksi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omaval-vonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.
Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?
Omavalvontasuunnitelma on nähtävissä toimistollamme ja nettisivuillamme www.iisalmi.4h.fi
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi
Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittä-misessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskiteki-jät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?
Asiakkuus alkaa yleensä asiakkaan tai omaisen yhteydenotolla, selvitetään yhdessä asiakkaan/omaisten tai molempien kanssa palveluntarvetta sekä tarjoamiemme palveluiden riittävyyttä asiakkaalle. Kokonaisvaltaista palvelutarpeenarvioita
asiakkaasta ei laadita, vaan palveluntarve arvioidaan nimenomaan meidän tarjoamien palveluiden näkökulmasta ja sovitaan kirjallisesti Palveluntuottosopimuksella.
Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Asiakas tai omainen tai molemmat ovat aktiivisia toimijoita palvelutarpeen arvioinnissa. Palveluntarvetta arvioidaan puhelimitse tai kotikäynnillä. Palvelusuhteen aikana ollaan myös tarvittaessa yhteydessä omaisten kanssa.
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunni-telmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.
Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Palvelusuunnitelma/tilaussopimus laaditaan asiakkuuden alkaessa yhdessä asiakkaan ja mahdollisen verkos-ton kanssa, kirjataan käynnit, työn sisältö, hinta, muut sovittavat asiat.
Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Työntekijät ovat tietoisia palvelusuunnitelmasta, tarvittaessa toiminnanjohtaja ohjaa ja perehdyttää työntekijää
4.2.2 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemat-tomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen va-paus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon pal-veluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?
Asiakas on itsenäinen toimija, jolle tarjoamme palveluitamme.
Asiakkaan asiallinen kohtelu
Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuoro-vaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viran-haltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Työntekijät perehdytetään työtehtäviin ja asiakkaiden asialliseen kohteluun. Jos epäasiallista kohtelua havaitaan, esimies puuttuu tilanteisiin ja selvittää asian asianosaisten kanssa.
Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Tilanne käydään läpi asianosaisten kanssa, sovitaan yhdessä jatkotoimenpiteet.
4.2.3 Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.
Palautteen kerääminen
Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspa-lautetta kerätään?
Asiakaspalautetta otetaan vastaan puhelimitse, kirjallisesti, sekä kasvotusten. Suunnitteilla sähköinen palautekaavake vuoden 2025 aikana, joka jaetaan työtekijöiden työpuhelimiin ja he täyttävät asiakkaan kanssa käynnillä.
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?
Asiakasnäkökulma on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Asiakkaiden tuomat asiat huomioidaan toiminnan suunnittelemisessa, jotta tarjoamamme palvelut toimisivat mahdollisimman mutkattomasti ja palvelu olisi asiakaslähtöistä.
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on koh-deltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätök-set tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asi-akkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvitta-essa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
a) Muistutuksen vastaanottaja
Toiminnanjohtaja
b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Sosiaaliasiamieheltä saa apua kaikkiin sosiaalitoimen alueiden kysymyksiin yleistiedosta yksilölliseen ja yksityiskohtaiseen avun-tarpeeseen. Sosiaaliasiamiehen yleisimpänä tehtävänä on toimia tulkkina asiakkaan ja viranomaisen välillä, eli pyrkiä selventä-mään päätöksen perusteita ja Suomen lain tai kunnassa vallalla olevien käytäntöjen taustoja.
Sosiaaliasiamiehet Maija-Kaisa Sointula, Sanna Saarinen,
puh. 050 3415244 ti-to klo 10-13
sosiaaliasiamies@merikratos.fi
Merikratos Oy/ sosiaaliasiamies, ruissalontie 11 b, 20200 Turku
c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista
Kuluttajaneuvonta ohjaa eteenpäin puh. 0295536901
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Jos tulee muistutuksia tai huomautuksia esimerkiksi palveluntilaajan puolelta mm. tilaamiseen liittyvistä, toimintaan kohdistuvista liitetiedostoista, ne käsitellään ja korjataan määräajan puitteissa. Asiakkailta ei ole tähän mennessä tullut kirjallisia vastineita vaa-tivia huomautuksia, asiat ja muutostoiveet on tarvittaessa selvitetty suullisesti.
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Vastataan 3 arkipäivän kuluessa tai palveluntilaajan antaman määräajan puitteissa.
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen
Työpalvelutyöt tukevat asiakkaan toimintakyvyn ylläpitoa, hyvinvointia ja kotona pärjäämistä. Työpalvelutyöt toteutetaan asiakkaiden kotona.
Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Työntekijöiden havaintojen perusteella seurataan tilannetta ja tehdään tarvittavia muutoksia yhteistyössä asiakkaan ja tämän omaisen kanssa. Tehdään tarvittaessa huolenilmaus.
4.3.2 Ravitsemus
Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?
Työntekijä havainnoi tarvittaessa.
4.3.3 Hygieniakäytännöt
Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huo-lehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.
Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Hygieniakäytännöistä suositellaan laadit-tavaksi yksikön oma ohje.
Työntekijät perehdytetään tarvittaessa hygieniakäytäntöihin.
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito
Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoi-don sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemanta-pauksen varalta.
a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuo-lemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?
-
b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
-
c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?
-
4.3.5 Lääkehoito
Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääke-hoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäis-vaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.
a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?
b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?
Emme vastaa lääkehoidosta.
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.
Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?
Tarvittaessa otetaan yhteyttä muihin asiakkaan kanssa toimiviin tahoihin (kotihoito, muut palveluntuottajat, edunvalvonta), tai ohjataan asiakasta hakeutumaan tarvittavien palveluiden äärelle.
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunni-telman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.
Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvalli-suudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?
Hyvä perehdytys työntekijöille kotiin tehtävistä työtehtävistä (suullinen, kirjallinen: siivouksen prosessikaavio, omavalvontasuun-nitelma, etenkin nuoret työntekijät 1–2 pv kokeneemman mukana kentällä)
Vakuutusasiat kunnossa
Tarvittaessa yhteistyö muiden tahojen kanssa
Turvallisesti kotona ohjeistus sekä yleiset turvallisuuteen ja ensiapuun liittyvät ohjeet työntekijöillä
4.4.1 Henkilöstö
Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.
Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulu-tus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoit-tuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.
a) Mikä on yksikön avustaja sekä tukipalveluhenkilöstön määrä
Työntekijöitä tilausten mukaan 8 hlöä (tilanne 31.7.2025 + nuoret keikkatyöntekijät 4 kpl
asiakkaita noin 160 kpl
b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?
Sijaistamme toinen toisiamme tarvittaessa, loma-aikaan kesällä kesätyöntekijät lisäksi
c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
Organisointi, suunnittelu, ennakointi
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.
a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Rekrytoimme työtehtäviimme sopivia työntekijöitä. Ammatillinen koulutus suotava siivouspuolelle, mutta perehdytämme tehtäviin ja usein pitkäaikainen kokemus ja ennen kaikkea kiinnostus kodinhoito tehtäviin riittävä. Työntekijän sosiaaliset taidot ja niiden huomiointi rekrytoinnissa on ensisijaisen tärkeää.
b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotet-tavuus?
Riittävä koulutus/ työkokemustausta kotona tehtävään itsenäiseen asiakastyöhön
Rikosrekisteriote, mikäli työskentelee lasten ja nuorten parissa.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omaval-vonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskoulut-tautuminen.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menette-lyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimen-piteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.
a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.
Esimies/työpalveluohjaaja perehdyttää uudet työntekijät työtehtäviin. Perusvalmiudet työntekijällä jo aloittaessa. Opiskelijat ja nuoret työntekijät perehtyvät aikuisen työntekijän/työpalveluohjaajan ohjauksessa. Asiakastiedot ovat toiminnanjohtajal-la/työpalveluohjaajalla. Tarpeen mukaan mm. teams -palavereja kotipalveluun liittyen (siivous, tietoturva, turvallisuus jne.)
b) Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta).
Henkilökunta ilmoittaa ao. asioista toiminnanjohtajalle. Epäkohdat ja uhat kirjataan asiakkaan tietoihin ja tarvittaessa ilmoitetaan omaisille, hoitavalle taholle tai viranomaisille.
4.4.2 Toimitilat
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.
Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:
- Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?
- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen
- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.
Tilojen käytön periaatteet
Toimistotiloissa säilytetään sopimukset ja muut asiakkuuden hoitoon henkilö/asiakastiedot lukitussa kaapissa, työ toteutetaan asiakkaiden kotona.
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteri-selosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttami-sesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaali-huollon asiakastiedot.
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omaval-vontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaa-timusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturval-le tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.
Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekis-teriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.
Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.
Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suun-nitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.
a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Toiminnanjohtaja huolehtii ja perehdyttää työntekijät asianmukaisen säilytykseen ja käsittelyyn sääntökirjan 1.1.2026 liitteen 1. Salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen sekä yhdistyksen oman tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Toiminnanjohtaja perehdyttää edellä mainittujen liitteiden mukaisesti.
c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?
Yleisen toiminnan (nuorisotyö, työhakemukset) osalta rekisteriseloste on nähtävillä nettisivuilla www.iisalmi.4h.fi.
Hyvinvointialueen palveluntuottosopimuksen liitteenä annetaan/käydään läpi asiakkaalle jäävä liite, josta selviää asiakastietojen käsittely ja säilytys yksikössämme.
d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Toiminnanjohtaja Jaana Korhonen 050 3850085
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallin-nan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuuden mukaan suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.
- sähköiset työvuorolistat syksy 2023 Google Sheets- sovellus
- asiakastiedot (nimi, osoite, puh.nro, huomioitavat seikat) sähköinen lista kevät 2024
- säännöllisiä palavereja henkilökunnan kanssa palvelun tuottamisen ehtojen muuttuessa
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys
Iisalmessa
18.10.2025
Allekirjoitus
Jaana Korhonen
11 LÄHTEET
LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK-SIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmis-ten asumispalveluiden laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:
Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/
Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta
Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta
TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE
Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman mää-räyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lo-makkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.